Viime kesänä alkoivat kasvatuskokeiluni sammaleen kanssa. Se alkoi siitä syystä, kun muut kertoivat saaneensa sammaleessa juurtumaan sellaisiakin lajikkeita, minkä kanssa muutoin voi ilmetä juureton olotila. Niin sain minäkin juurtumaan esimerkiksi p. tetragonumin. Kokeilunhaluisena ihmisenä kokeilin myös vaikuttaisiko sammal esim. juurtumisnopeuteen muillakin. Istutin yhden pienen Unelman alun myös sammaleeseen. En ollut sekunttikellon kanssa paikalla ja itseasiassa juurien syynääminen oikean rahkasammaleen välistä on hieman vaikeampaa kuin normaalista turpeesta, joten en tiedä kuinka nopea juurtuminen oli. No oikeastaan kasvualusta tälle kyseiselle pelargoninalulle oli 75% rahkasammalta, 10% akvaariosta poistettua keitettyä 1-2mm kiveä ja kalkkikiveä ja 15% pistokasturvetta. Alusta oli aika niukkaa ja vähäenergistä. Varovaisen lannoittamisen aloitin noin 1kk kuluttua pistokkaan alustaan laitoista.
Kuvasta voi verrata normaalia 12 cm purkissa kasvatettua Unelmaa ja tätä mininä kasvatettua kasvia. Ero on aika suuri. Niin lehden kuin kukankin koko on huomattavan erilainen. Tämä kukkiva kuva on otettu noin 2 viikkoa sen jälkeen, kun aloitin lannoiteveden antamisen.
Tilansäästösyistä olen pitänyt joitakin uusia lajikkeita tämän kokeilutyylin inspiroimana minikasvatuksessa tähän asti vuotta. Ne laitoin loppukesästä vain puhtaaseen hiekkaan, seramikseen ja tuoreeseen rahkasammaleeseen, ilman turvetta. Näiden pistokkaiden juurtumisprosentti oli 100. Nyt lisäsin niillekin hieman turvetta tuuhean juurimaton alle. Ne ovat kasvattaneet koko syksyn aikana mahdottoman tieheän juuriston, mutta lehtien kasvaminen on ollut todella niukkaa. Ne ovat tehneet vain noin yhden tai kaksi lehtiparia loppukesästä alkaen. Kitukasvuista, voisi joku sanoa, mutta ovatpahan sentään hengissä.
Jossain vaiheessa loppukesää/syksyä olin lopettanut pienen Unelman mininäpitämisprosessin ja laitoin sen tavalliseen 9cm purkkiin mehukkaampiin multiin. Syksyn ja talven aikana se on kasvattanut lampun alla suhteellisen reheviä lehtiä. Ja vaikka hoitaja ei aina ole antanut sille sen haluamaa nestemäärää, on sen lehtiluku siitä huolimatta vielä aika korkea.
Mininä pitäminen on ihan kätevää silloin, kun haluaa talvettaa tiloihin nähden enemmän lajikkeita, kun mitä normaalikokoisena mahtuisi. Ja kyllä ne sitten siitä toipuvat kuitenkin.
Heli Joela
Suomen pelargoniyhdistys ry 