Ihmisen ilot tulevat pienistä asioista

Kevät on iloinen asia jo sinänsä. Kun valon tulo lisääntyy, herää talviunesta ja näkee kaiken uusin valoin. Joku alkaa siivoamaan ja pelargoni-ihminen alkaa puuhastelemaan ihanien myös heräilevien hoidokkiensa kanssa. Putsataan kuivahtaneita pois ja tarkastellaan missä kasvaa. Ilo numero 1 on siinä, kun huomaa uutta ihanaa pikkukasvua siellä täällä. Samalla myös pyyhitään pintaa, mistä muodostuu 2. ilon aihe: Aah silmä lepää siistissä tilassa. Sinne mahtuu taas uusia: ilon aihe #3! Siitä surffailemaan uusien mahdollisuuksien perään: ilot # 4-25.

pistokasilot

Omista kasvuun lähteneistä taimista on uusi ilo ottaa ystävälle myös pistokkaita kasvamaan. Nyt on trendikästä laittaa pienet pistokkaat ensin veteen juurtumaan, omaan juurrutusvaasiin, missä juurrutushormoonit asustavat. Eräs ihanimmista ystävistäni esitteli minulle vasta omien ihanien pienien vaasiensa kokoelmaa, iih. Niin ihania juurrutusvaaseja en ollut ennen nähnytkään. Ja sain iloa myös siitä, kun ihailin hänen kehittynyttä silmäänsä nähdä pienten juurrutusvaasien mahdollisuuksia sellaisissakin paikoissa mikä muille ihmisille aukeaa tavallisemmassa käyttötarkoituksessaan. Tällaisesta heitän esimerkiksi lasikarahvin korkin. Seuraava ilo on juuret! Juurijuhlia on nopeimmillaan vietetty meillä tänä keväänä jo kahden yön jälkeen. Juurien kasvun seurailu myös kasvin seuraavissa astioissa antaa iloa.

Siksi istutan pienet ensimmäiseen turveseokseensa läpinäkyvään muoviin. Juurien seurailun myötä tietää mille yksilölle laitetaan milloinkin lisää multaa juuren alle. Sekin on helppoudessaan yksi ilo, kun voi laittaa saman kasvin takaisin siihen samaan astiaan missä on ennestään tilaa enemmälle mullalle. Kun taimihyllylle alkaa tulla ahdasta, on suuri ilo antaa oma kasvattama taimi ystävälle! Iloista kevään jatkoa kaikille!  

Heli Joela

Pienenä pidettyjen siirto suurempiin

Nyt on tullut se aika vuodesta, kun kasvu käynnistyy. Auringon valo sisälle paistaessaan on huomattavasti voimakkaampi kuin kaikkien asennettujen lamppujen loiste. Laitoin kolme viikkoa sitten pienille loppu kesästä juurtuneille hieman lisää multaa juurien alle. Nyt näkyy jo paljon uutta juurikasvua ja yksi lehtipari on tullut lisää.

Pohjan turpeeseen kasvaneet juuret

Minun tyylini tällaisten istutuksessa on se, että annan muodostuneen juuren olla koskemattomana uudessa mullassaan. Mielestäni tällainen toiminta edesauttaa tasaisemman juuriytimen syntymistä. Olen huomannut, että kun pienen pistokkaan laittaa suoraan isoon purkkiin, juuren menevät mahdollisimman pitkälle, pohjaan saakka, mistä kosteutta löytävät. Ja kasvi tekee purkin pohjalle tuuhean juurimaton. Pahimmassa tapauksessa kokonaan purkin ulkopuolelle, jos kastelu on vain aluslautaselle. Tällaiset juuret vioittuvat usein, ainakin minun mullanvaihdoissani. Ja sitten suuri kasvi voi olla kokonaan pienen juurinarun varassa taas aloittamassa kasvuaan. Tämän ehkäisee mielestäni hyvin vaiheittain kasvatettu juuristo.

Tämän tapainen juuren kasvatuskaan ei tuo ikuista auvoa kasville ja sen kasvattajalle. Koska näyttää sille, että sisuksenkin juuri haluaisi uusiutua viimeistään noin muutaman vuoden kuluessa pistokkaan otosta. Jos sisusjuuri on tällöin liian tiivis kokonaisuus se voi mädäntyä kertaheitolla. Tämän äkkää siitä, että kasvi yrittää silloin korjata tilannetta laittamalla uutta juurta ylempää varresta. Viimeistään silloin on juuren möyhintä -tyyppinen istutus ajankohtainen. Mutta tästä tiedosta ei kuitenkaan pidä säikähtää, sillä nopeamman ja rehevämmän kasvun alun kasville takaa asteittainen purkin koon lisäys.

Ihania pistokastouhuja toivotellen

Heli Joela