Pelargonielämää

Pelargonit ovat vaan niin ihania! Minulla pelargonit elelee kuumalla kesäparvekkeella. Talvella vien ne aina varastokellariin (ei kylmä) ja kastelen muutaman kerran talvessa. Ruukun päällä musta jätesäkki tai paperipussi, koska varastossa on ikkunat. Maalis- huhtikuussa, jos elonmerkkiä näkyy, tuon ruukut sisälle. Leikkaan reippaasti ja toivon, että kasvu lähtee käyntiin. Tämän talvetus-systeemin olen oppinut äidiltäni, joka on 89-vuotias ja talvettaa pelargonit yleensä aina onnistuneesti.

Ystävältä saan pistokkaita ja ostan niitä myös hyötykasviyhdistyksen taimitorilta Annalasta (Helsingissä). Puutarhamyymälät ovat melkein toinen kotini keväällä. Toissa keväänä ostin ”jokerin” hyötykasviyhdistyksen taimitorilta. Myyjä ei siis tiennyt, mikä pelargoni se on. Oli mielenkiintoista seurata, minkälaiset kukat siihen tulee. Ja vielä erikoisempaa oli, että kasvin yhteen oksaan oli tullut kaksiväriset kukat. Sain sen talvetettua ja viime kesänäkin se kukki ja kasvoi upeasti. Ja toivottavasti vielä tänä kesänäkin. Olen ristinyt sen Annalaksi ostopaikan mukaan. Samassa ruukussa yritti viime kesänä kasvaa valkoinen kerrottu pelakuu, mutta ”Annala” ei juuri antanut kasvutilaa. Laitan kuvan teille siitä, jos vaikka joku sen tunnistaisi!

16649339_10154554664173533_8066114846792523719_n

’Annala’

16473506_10154554664903533_8588222019068261765_n

Lähikuva ’Annalasta’

Pelargoniterveisin Anjuska

3 kommenttia artikkeliin ”Pelargonielämää

  1. pelargoniharrastaja sanoo:

    En tunnista mutta on kaunis. Tuli Great Bricett mieleen munankuorikuvioinnista ja kukan mallista.

    Tuo talvetustapa on kiinnostava. En ole tiennyt, että pimeys on parempi viileässä kellarissa kuin pieni valo. Voisin tuota kokeilla ensi talvena.

    Tykkää

    • pelargoniharrastaja sanoo:

      Kellari on siis tavallinen kerrostalon verkkokellari, ei kylmä eikä pimeä. Minulla ruukut on melko suuria lattiaruukkuja. Kastella täytyy maltilla max 3-4 x talvella ja vain sen verran että juuret ei kuivu. Aina ei onnistu talvetus ja erikoispelargonit on vaikeampi saada pysymään hengissä.

      Myös kevään sipulikukkia olen talvettanut samalla tyylillä. Ei tarvitse kastella ollenkaan talvella. Kun kukat kukkinut lehdet saa lakastua ja varastoon, syksyllä parvekkeen sohvan alle kylmää saamaan ennen pakkasia ja sitten takaisin kellariin. Syksyllä taisi unohtua ihan pakkasille asti. Viimeviikolla kävin katsomassa ja näkyi jo elonmerkkiä mullan alta. Ihmeellinen on elämä.

      Liked by 1 henkilö

  2. Tuulikki-Pielikki sanoo:

    Kivan näköinen tuo Annala! Tuo kukkakori on hauskan näköinen noin, kun kasvaa monen väristä kukkaa. Mutta ottaisin noista molemmista, punaisesta yksivärisestä ja munankuoresta pistokkaat ja kasvattaisin omana itsenään vielä korin lisäksi erikseen. Molemmat ovat minusta tosi kauniita kukkasia ja säilyttämisen arvoisia! Ettei vaan käy niin, että jompi kumpi noista väreistä ei kasvakaan enää vaan muuntuu takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Sitten olisi varakasvi. Saattaa ne siltikin muuntua, mutta kannattaa monistaa niitä, jotta joku edes säilyy.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s